Huomenta. En ole vielä maininnutkaan, että Elsa sai kiipeily-/raapimispuun isältäni juhannusta edeltävänä viikkona. Sen keskimmäisestä tasosta onkin tullut Elsan vakiopaikka. Siitä sen on hyvä tiirailla ulos ilman, että sen tarvitsee seisoa kahdella jalalla. Elsan kanssa on mennyt niin ongelmattomasti ja tavallisesti, ettei ole tullut kirjoiteltua vähään aikaan. Tänään se taas heti herättyään hiippaili tänne makuualkovin puolelle tervehtimään pikkuruisella äänellään ja kerjäämään silityksiä. Silittelin sitä ja lauloin samalla "porsaita äidin oomme kaikki". Elsa saa minut ihan höperöksi! Mutta eipä tässä nyt muuta kuin hei hei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti